Horinoita vuoden takaisista - ja vähän tuoreemmistakin

Tasan vuosi sitten elettiin Peräkorvessa kiivaita hetkiä. Aamulla kymmenen aikoihin oli saatu vastaus Hupin progetesteistä, aikaa astutukselle oli ainoastaan uuden vuoden aattoilta. Vuoden 2014 puolella oltaisiin jo auttamattomasti myöhässä!

Työpäivän jälkeen oli vielä Mymmelin ratsastustunti, joka loppui kello 16. Iltapäivä oli jo arvottu, että soittaako vaiko eikö. Ratsastuksen aikana sitten rohkaisin mieleni ja soittaa päräytin Ruskan isännälle, joka ymmärsi ja ystävällisesti lupasi ottaa meidät vastaan. Niinpä lähdettiin ajamaan Vieremälle illan jo pimennyttyä.

Itse toimitus tapahtuikin koruttomasti "niks-naks", jonka jälkeen pääsimme ajamaan kohti kotia rakettien jo räiskyessä. 

Uuden vuoden päivänä jalostusneuvoja soitti ja kysyi tilannetta sekä lupaa laittaa astutus näkyville astutuspörssiin. Lupa heltisi ja ensimmäinen kysely pennuista tuli vielä saman  päivän aikana! Ei ihan vielä silloin pystynyt tekemään varausta... Puheluita tuli kaiken kaikkiaan kymmeniä.

Maaliskuun toisen päivän aamulla vartin yli kuusi havahduttiin pienen punaisen koeran pennun ääniin - vihreä narttu eli Martta oli syntynyt! Itse tulin puolen yön jälkeen olympiastadionilta Talviklassikosta (jonka muuten HIFK voitti kaapaten näin Helsingin pysyvän ja kiistattoman kiekkoherruuden narrilaumalta), eikä silloin vielä ollut muuta oiretta kuin pientä pesäntekoa. Martan jälkeen syntyi järjestyksessä Karu, Lysti, Assi ja pienen tauon jälkeen Hali. Fiveas Aamun pentue oli nähnyt päivän valon.

Erinäisten vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen koitti (vihdoinkin) pentujen luovutus...

Kasvattajan ilmeestä voinette lukea hyvin valvottujen öiden mukanaan tuoman ilon ja autuuden...

Ei vaiskaan, mukaviahan nuo pikku perkeleet ovat, vaikka liikkuvatkin ääntä nopeammin (ilman aivoja), ovat hyvinkin hanakoita testaamaan naskalihampaiden tehoa ja toimivuutta kaikkeen elolliseen tai edes etäisesti siltä vaikuttavaan. 

Myös eritteitä irtoaa tuollaisesta kolmen kilon kimpaleesta kunnioitettavasti, veikkaan että noin kolme kiloa vuorokaudessa.

Hienointa asiassa on, että kaikki punaiset pystykorvaiset pennut saivat erinomaiset isännät joiden opastuksella ovatkin oireilleet ihan kuin lintukoerat konsanaan. Onpa kolmen haukkutyöskentely jo palkittu sillä parhaalla tavalla, haukkulinnun pudotuksella.

Kiitos kaikille mukana eläneille vuodesta 2014.

Heliseviä haukkuja ja suoria laukauksia vuodelle 2015!

Anu, Pena, kakarat ja koerat

PS. Julkisesti täten lupaan, että mikäli SPJ:n lievästi sanottuna erikoiset höpö- eikun epikerroin tulkinnat järkevöityvät edes hieman, on Linnustajan Hetan vuoro tehdä pentuja. Taitaa vaan valitettavasti mennä yhden Hetan ikä odotellessa järkeä rotujärjestömme päättäjille.

Pena

Vuoden vaihtuessa...

Mennyt vuosi on opettanut paljon elämästä ja ihmisistä. Vuoteen on mahtunut suurta surua poisnukkuneiden rakkaiden vuoksi, mutta on myös saatu kokea upeita, ihania hetkiä läheisten ja ystävien kanssa. Koirat ovat myös olleet isossa osassa elämässämme tänä vuonna. Olemmekin niin onnekkaita kun kasvateillemme on kaikille löytynyt upeat kodit joissa heistä huolehditaan ja rakastetaan. KIITOS TEILLE KAIKILLE SIITÄ!!

Tämän vuoden kaikki oppiminen ei ollut niin positiivista. Kantapään kautta on saanut kokea koiramaailman nurjan puolen. Kuinka joidenkin on niin helppoa unohtaa periaatteensa kun se huono "arpaonni" sattuu omalle kohdalle. On niin helppoa salata asioita ja lakaista ne maton alle. On niin helppoa hiljaisesti hyväksyä kaikki ja on niin helppoa olla hiljaa ottamatta mitään kantaa. Prahanrottakoira on rotuna haasteellinen kasvatettava, koska meillä ei ole rodun sairauksista todenperäistä tietoa saatavilla ja siksi meidän pitäisi olla erityisen tarkkana jalostukseen käytettävien koirien terveyden suhteen. Myöskin sukusiitosten  kanssa tulisi olla tarkkana, koska niiden hyvien geenien lisäksi lisääntyvät myös ne huonot geenit. Rodun terveys ei tule paranemaan jos toimitaan kuten edellä mainitsin. Vaikka se kirpaisee niin jokaisen pitäisi pystyä olemaan kriittinen omaa koiraansa ja sen jalostuskäyttöä kohtaan varsinkin jos kyseessä on koiran terveys!  Odotettavissa on varmasti paljon yllätyksiä rodun terveys asioiden suhteen kunhan pääsemme muutamia vuosia eteenpäin...

Vuosi opetti myös jotain ystävyydestä. Onneksi opetti, koska muutamien ns. ystävien menetys on tuonut tilalle jotain paljon parempaa ja hurjan paljon upeita asioita niin koiramaailmassa kuin yksityiselämässäkin. Onneksi ne todelliset ystävät ovat pitäneet tarvittaessa jalat maan pinnalla ja tsempanneet kun on ollut sen aika. Onni on kun voi valita ystävänsä ja ne jotka haluaa pitää lähellään, 

Paljon elämää mahtui taas tähän vuoteen. Paljon se otti mutta paljon myös antoi!! Odottavaisin ja onnellisin mielin uuteen vuoteen katsoen kera rakkaimpien ja läheisten.

KIITOS TÄSTÄ VUODESTA JA KUULUMISIIN 2015!!

Happy New Year | Forward this Picture

Rauhaisaa Joulun aikaa

 Kennel Fiveas väki toivottaa kaikille kasvateillemme omistajineen ja myöskin kaikille ystävillemme RAUHAISAA JOULUA!!!

Kasvattien kuulumisia

Laitetaanpa pentujen kuulumisia kuvien modossa.

Bilbo (F.Chic von Chopin) 

Malla (F. Excellent Esmeralda) 

Hilma (F. Excellent Esme)

Hugo (F. Excellent Esteban)

Meli (F. Destiny´s Darling)

Suuret kiitokset pentusten kuvista ja kuulumisista!! :)

Kanalintukausi 2014 - huonoa ja vielä huonompaa tuuria

Kanalintuja yriteltiin Linnustajan Hetan ja Omun Hupin kera jahdata elokuun 25 päivästä lokakuun loppuun. Kausi aloitettiin Ruotsista perinteisistä paikoista, Suomen aloitus hoidettiin alta pois Länsi-Suomussalmella ja lokakuussa tehtiin pari mutkaa Savukoskelle.

Kuljettiin etupäässä turhan tuulisissa tai sateisissa keleissä. Synkkä epäonni seurasi meitä lähes koko kauden, aivan lopun pieniä onnenpipanoita lukuun ottamatta.

Elokuussa ei vaan osuttu lintupaikoille, parikin kertaa kaveri oli verrattain lähellä kulkemassa saaden lintukontakteja ja heliseviä haukkuja lähes kuin "ennenvanhaan" ja meikäläinen sitten eteni - arvaatte varmaan - tyhjässä metässä. 

Punainen pystykorvainen koera on siitä erikoinen kapistus, että se oppii tuossa neljän-kuuden vuoden välissä lukemaan ajatuksia. Näin kävi Hetallekin tänä syksynä, eli haku oli todella hyvää ja eteni juuri oikeilla paikoilla. Harmi vaan että haukut ja varsinkin palkinnot jäivät aivan liian vähiin.

Jotain kuitenkin...

Saa nähdä alkaako Heta ensi syksynä tekemään lintuja. Senhän nämä koerat oppivat tuon ajatusten luvun jälkeen.

Hupikin oli kehittynyt hienosti viime vuodesta, haku on parempaa kuin Hetalla tuossa iässä ja homma alkoikin lupaavasti tyssäten lopulta tyhjiin mehtiin ja hiukka huonoihin keleihin.

Ruotsissa tuli tehtyä myös volttilähtö, elikkä yksi iltapäivä ajelin hiukka matkaa, kävin lunastamassa vuosiluvan ja hyvinkin tarmokkaasti sekä päättäväisesti siirryin maastoon. Siinä sitten kun sain auton parkkiin ja muutenkin kuseksittua, älysin että ase-arsenaalihan onkin kämpillä. Mitäpä minä sivarina olisin metässä tehnyt. Ei muuta kuin autoon ja helevetinkyytiä kämpille ja takaisin kun kerran tuli suunniteltua että sinne. Välimatkaa noin 70 kilometriä sivu, vähän reilu tunnin voltti. Onneksi valoisan aika oli tuolloin pitkä...

Lintukannat olivat paremmat kuin parina edellisenä syksynä. Mikäli pesintä ensi kesänä onnistuu, on tilanne hyvä. Hyvä reissu, mutta tulipahan tehtyä!

**********

Suomen kauden aloituksessa oltiin kolmen päivän luvilla tutuissa maisemissa Länsi-Suomussalmella. Lintuja tavattiin kohtuullisesti Hetan kanssa, haukku helisi parhaimmillaan yli puolen tunnin ajan mutta kun olin puusilimällä varustettu tuolloin, ei palkintoa. Ja Hupin kanssa kuljeskeltiin tyhjiä...

Sain matkaani toverin, joka ei ollut aiemmin ollut metsällä pystykorvan kanssa. Oli hienoa seurata jo ihan aikuisen miehen innostusta ja eläytymistä lajiin. Harmi että jouduin toteamaan että "tällaista tämä on, etenemistä pettymyksestä seuraavaan".

Pois tullessa käytiin morjestamassa Hupin pentua, Fiveas Aamun Halia. Pikku pennusta olikin kasvanut hieno nuori pystykorva Kirsin ja Villen hyvässä hoivassa.

En ole Hupi, olen Hali.

Elämä on ihanaa...

Samalla oli pakko poiketa Raatteen portilla, Talvisodan monumentilla

Kivet kuvaavat Suomussalmen taisteluissa kaatuneita Neuvostoliiton ja Suomen sotilaita.

Paljon kiviä. Aivan liian paljon...

Syyskuussa käytiin vielä joitakin päivän keikkoja Juuassa. Ne päivät kuluivat rattoisasti ihmetellessä luonnonvoimia, lähinnä tuulta. Myös hirvikärpäset toimittivat erityisen tarmokkaasti heille langennutta virkaa.

**********

Lokakuun toisella viikolla oli ensimmäisen Savukosken reissun aika. Matkaan mukaan lähti normi miehityksen lisäksi Jari, jolla on myös Hupin pentu, Fiveas Aamun Lysti. Kipakka ja napakka nuori koira on myös Lystistä kasvanut.

Lintuja tavattiin kohtuullisesti, arkoja olivat pirulaiset. Kun tieltä poistui riittävästi, alkoivat kestää vähän haukussakin. 

Reissun parasta antia oli Jarin vanhemman koiran "henkiin herääminen" viime syksyn epäonnen jälkeen.

Omille koirille tilanteita ja pientä onnistumistakin, eli ei pöllömpi reissu ollenkaan.

Palkinto yli 20 minuutin haukun jälkeen.

Omun Hupi!

**********

Kauden lopetusreissu mellastettiin kahteen mieheen Savukoskella. Ilmoja piteli oikeastaan kaikenlaisia, mentiin napakkaan kymmenen asteen pakkaseen, sitten lauhtui, satoi lunta, satoi vettä, tuuli, oli lämmintä, satoi räntää ja pakastui aivan lopuksi.

Päivä alkoi olla sen verran lyhyt, ettei ehtinyt käyttä kuin yhtä koiraa metässä. Tuurit jatkui ennallaan, eli Hupille ei vaan saatu kontaktia, nuori koira alkoi turhautua itsekin, myyrät ja hiiret olivat hyvinkin kiinnostavia, varsinkin lumikelillä. Tosin viimeisen lenkkinsä lopulla Hupi törmäsi tuoreeseen hajuun ja silloin alkoi melkoinen ralli! Mutta ei lintua löytynyt, ei tietenkään! Oireet olivat kuitenkin hyvät ja tästä jatkamme hänen kohdallaan fasaanitreenillä kotimaisemissa vielä tänä vuonna.

Aikoinaan kouluna toimineen majoitteen seinältä poimittu ajatus.

Hetan kohdalla tuurit korjautui loppua kohti ja jotain tapahtumiakin tapahtui...

Palkinto.

Heta ehti haukkua tätä 80 minuuttia ennenkuin pääsin laatimaan ampuma-asetelman.

Ajattelin, kun alkoi kestämään haukussa, että tätä en tyri. Enkä tyrinyt.

Lyhyen päivän aikana ei kerkeä paljoakaan tulilla illistelemään. Pakko painaa heltta punasena.

Instant makkaratulet.

Tällainen oli lintukausi 2014 kaikessa karmeudessaan, toivottavasti jaksoitte lukea. Yritän jatkossa parantaa tapani ja bloggailla tiheämpään sekä lyhyempiä tekstejä. Minut löydätte myös facebookista, jonne olen tilittänyt raskaimpia tuntoja näistä reissuista heti tuoreeltaan.

Hyvää talven (?) jatkoa!

Pena

Pennut lähtivät

Niin se vain aika riensi ja 8 viikkoa kului kuin siivillä. Olen niin tyytyväinen taas kerran pentujen luonteisiin ja pentuihin. Kaikki ovat niin ihanan touhukkaita ja reippaita pentuja. Meli, Malla, Hilma ja Hugo lähtivät viime viikolla uusiin koteihinsa. Kaikki pennut saivat upeat kodit ja haluammekin toivottaa pennuille kaikkea parasta tulevaisuuteen omien perheidens kanssa. 

Tästä se silloin 8 viikkoa sitten pentujen matka alkoi...

Kuvia ja kuulumisia otetaan vastaan. :)

Pennut valmiina maailmalle

Pennut viettävät viimeisiä päiviään yhdessä. Meno on jo melkoisen vauhdikasta. Ulkona on myös ollut mukava käydä tutustumassa kun kelit ovat olleet leutoja. Pennut ovat niin kertakaikkisen ihania että kauhulla odotan ensi viikkoa ilman pentuja, sitten on vihdoin aikaa paremmin Novalle ja muillekin koirille kun pennut ovat saamassa huomiota uusissa kodeissaan. 

Esmeralda

Hilma

Esmeralda ja Meli

Esmeralda, Nova ja Meli

Hugo

Suukottelua

Meli

Pennut lähes 7 viikkoa

Aika rientää ja pennut kasvavat. Pian koittaa aika jolloin pennut lähtevät maailmalle. Vielä kuitenkin saadaan hetki nauttia pennuista ja niiden touhuista. Novasta on kehkeytynyt pennuille isosisko jonka kanssa voi riekkua ja opetella huonoja tapoja... ;)  Nova on myös hyvin suosittu unikaveri.

Päiväunilla 

Darling 

Esmeralda

 Esme

Hugo (Esteban)

Koko Excellent pesue n.7 viikkoisena

Pennut 6 viikkoa

Pennut ovat 6 viikkoa vanhoja. Pennut kävivät automatkalla ja lääkärillä. Pennut ovat nyt tunnistusmerkitty, rekisteröity kennelliittoon ja lääkärintarkastuskin on tehty. Kaikki olivat tosi reippaita ja kotimatka autossa menikin nukkuessa. Toscan polvet tarkistettiin nyt kun se on täyttänyt 3 vuotta ja edelleen polvet olivat 0/0.

2 Narttu pentua ESME JA ESMERALDA etsivät edelleen hyviä ja vastuuntuntoisia koteja.

Pennut ovat reippaita ja terveitä kuten vanhempansa. Ovat myös tottuneet lapsiin ja toisiin koiriin ja kodin meteliin. Pennut ovat reilun viikon päästä valmiita lähtemään uusiin koteihinsa ilahduttamaan omia perheitään.

Esmeralda

etsii kotia

Esme 

etsii kotia

Esteban

Darling

varattu

Lisätietoja anu.tanska@hotmail.com

050-5335045

Esme ja Esmeralda etsivät vielä kotia

Esme ja Esmeralda etsivät vielä sitä omaa vastuullista ja hyvää kotia.

Esme

Esmeralda

Pennut kera Vili isukin

Pennut 5 viikkoisia

Pennut ovat 5 viikon ikäisiä. 

Destiny´s Darling

Esmeralda, Esteban ja Esme

Esme

Esmeralda

Esteban

Välillä pitää levätäkin ja ladata akkuja...